Döner kebabin historia
Suomessa kebabina tunnettu döner on turkkilainen döner kebab, joka tarkoittaa pyörivää paistettua lihaa. Alkuperämaissa kebap voi tarkoittaa mitä tahansa paahdettua naudan- tai lampaanlihaa tai kanaa, ja kebablajeja on useita. Turkkilainen şiş kebap, jota Venäjällä kutsutaan šašlikiksi ja Kreikassa souvlakiksi, on grillivarras. Alun perin sana kebab (turkiksi kebap ja persiaksi, kabāb ) tarkoittaa grillattua tai paahdettua lihaa. Kebabia on syöty eri puolilla Lähi-itää, Välimeren rantoja ja Etu-Aasiaa, ja sanan kirjoitusasu vaihtelee kielen mukaan. Esimerkiksi Lähi-idässä kebabia on syöty jo niin kauan, että nimen alkuperä on hämärän peitossa. Varhaisin maininta kebabista on bagdadilaisen Ibn Sayyar al-Warraqin keittokirjasta Kitab al-tabikh 900-luvulta. Legendan mukaan turkkilainen kebap sai alkunsa vuonna 1299, kun ottomaanisulttaanit tarjosivat ensimmäisen kebab-aterian vierailleen.
Myös sulttaani Mehmed II:n kerrotaan palkinneen uskolliset sotilaansa kebabilla Istanbulin valtauksen jälkeen 1453.
Nykyisen döner kebabin syntyminen
Nykyisen döner kebabin kehitti Iskender Efendi (1848-1934) Turkissa, Bursassa. Iskender-kebab on saanut nimensä häneltä.
Niihin aikoihin kebabia oli syöty nyky-Turkin alueella ja naapureissa jo iät ja ajat. Liha kuitenkin tavattiin paistaa vartaissa pitkittäin. Niin teki myös nuoren Iskenderin perhe pyörittäessään kebab-paikkaa Bursassa 1800-luvulla.
Tämä perinteinen paistotapa kuitenkin kiellettiin savun ja hajuhaittojen vuoksi.
Teini-ikäinen Iskender esitti isälleen idean kiellon kiertämiseksi: nostetaan lihavarras pystyyn. Silloin rasvaa ei tippuisi hiilille, eikä tulisi savua.
Isä vastusteli ajatusta, mutta sanoi lopulta, että katsotaanpas, mitä siitä tulee. Hyvähän siitä tuli. Näin döner kebab oli syntynyt.
Pystyasennossa paistettavan ja leikattavan lihan koostumusta oli muutettava. Tästä uudentyyppisestä kebabista tuli pian kuuluisaa Bursassa. Lopulta lihaa valmistettiin ympäri Turkkia "Iskenderin tapaan". Lähde: Helsingin Sanomat, Nyt-liite 31/2008
Döner kebab Suomessa
Suomeen kebab tuli 1980-luvun puolivälissä. Vaikka oikeaoppinen turkkilaistyylinen kebab valmistetaan muualla lampaanlihasta, käytetään Suomessa lähinnä naudan jauhelihaa tai joskus broileria – Pohjois-Suomessa myös poronlihaa.
Lajityypin monista muunnelmista turkkilaistyylinen döner kebab on yleisin. Kebabissa kartionmuotoista, jopa metrin korkuista hiljalleen kääntyvää lihavarrasta paistetaan hiljaisella tulella niin, että ylhäältä valuva rasva voitelee alemmat kerrokset pitäen lihan mureana. Tarjoilemista varten kartiosta veistellään suikaleita veitsellä. Suomessa varras on lähes aina tietyllä tavalla valmistettua, tiivistä, maustettua jauhelihaa, mutta Keski-Euroopassa varras on tehty kokonaisista lihanpaloista.
Eurooppalaistyylisen kebabin isäksi on kutsuttu Turkissa syntynyttä Mahmut Aygünia (1921–2009), joka muutti Saksaan16-vuotiaana ja tarjoili ensimmäisen kerran ravintolassaan Berliinissä kebabia pitaleivällä (lavash) vuonna 1971. Tätä ennen kebabia oli saanut riisin kanssa, mutta leipään kääriminen muutti sen mukaan otettavaksi pikaruoaksi. Aygün kehitti myös jogurttikastikkeen.
Lähde: www.Wikipedia.org/wiki/Kebab